Sumu hyväilee Luoteis-Amerikan syrjäistä douglaskuusimetsää. Jostain leijailee palavan puun tuoksu. Ääni johdattaa kulkijan vuorensuulle. Kuka on kantanut Casion tippukiviluolaan? Yö on arvoituksia täynnä.
Veljekset Aaron ja Nathan Weaver perustivat Wolves in the Throne Roomin Washingtonin osavaltion Olympiassa vuonna 2002. He muuttivat asumaan korpeen, umpeen kasvaneelle Calliope Farmille. Tönössä olisi kaikki rauha työstää mustametallisen kitkeriä, yrtinkatkuisia maisemablackbiisejä piilossa yhteiskunnan myrteiltä kasvoilta. Siellä synnytettiin ensimmäiset sävelet, joista rakennettiin pian omaa nimeä kantavan demon kappaleet.
Vihervasemmistolainen sanomansa oli alusta alkaen hankalasti nieltävä pala säännöistään tarkalle black metal -yhteisölle. Viimeistään debyytistään Diadem of 12 Starsista (2006) lähtien veljekset ovat saaneet reippaasti verbaalista tulta niskaansa. Wolves in the Throne Room tuntui tästä vähät välittävän ja jatkoi eteenpäin leuka tyylikkäästi rinnassa.
Toistakymmentä vuotta myöhemmin luvassa on jo kuudes albumikokonaisuus. Thrice Wovenilla kolmikoksi (kitaristi Kody Keyworth täydensi tänä vuonna kokoonpanon) kasvanut ryhmä vaikuttaa löytäneen omimman ilmaisunsa. Vaikka levyltä löytyy vain viisi biisiä ja niiden kestot huojuvat kymmenen minuutin molemmin puolin, korvien puutuminen ei pääse yllättämään. Thrice Wovenilta henkii oikeanlainen, pahaenteinen mutta puulämmitteinen maagillis-astraalitasollinen tunnelma.
Äänimaailmassa hyödynnetään luonnon ääniä, ja kirskuva black kuskaa draamaa kuin norjalainen Ulver nuoruutensa päivinä parhaimmillaan. Pohjoismainen metalliperintö on tehnyt poikiin syvän vaikutuksen. Säveltäjäkaksikko on Emperorinsa ja Satyriconinsa opiskellut: välillä mennään metsään kovin tutunkuuloisten riffien säestämänä. Onneksi copy/ paste-hommiin ei ole käyty tyystin. Biografiassa mainitaan erikseen suomalainen doom, ja vaikkapa Unholyn painava ankaruus onkin aistittavissa.
Ennakkoon tuhoon tuomitulta kuulostava idea, ruotsalaislaulajatar Anna von Hausswolffin kotikielellään tulkitsema Born From the Serpent’s Eyen väliosuus, osoittautuu kaaosta tasapainottavaksi audioautereeksi. Wolves in the Throne Roomilla on siis tarinansa rytmitys komeasti hansikkaassa.
Tämä musiikki on sydänlähtöistä, ja Thrice Wovenia kelpaa tänä plastiikin aikana kestosoittaa.