Viskoo monet aikalaisistaan nauraen oksasilppuriin – arviossa Traitor

Julkaistu Infernossa 7/2018.

Traitor
Knee-Deep in the Dead
Violent Creek

Loputon uusiorässäreiden armeija on saanut kovin harvakseltaan aikaiseksi kestokuuntelua aiheuttavaa materiaalia. Vihdoinkin Saksasta – tietysti – vyörytetään laatustandardit uusiksi: Traitor viskoo kolmannellaan monet aikalaisistaan nauraen oksasilppuriin.

Knee-Deep in the Dead on nimeään myöten kunnianosoitus räiskintäpeliklassikko Duke Nukemille. Kannen taiteillut legenda Ed Repka tyylittelee aiheen ympärillä. Bändin maskotti roikottaa CIA-superagentin päätä ruumiskasan päällä. Pleasure to Kill.

Suorastaan röyhkeä tapa lainata parhaat palat esikuvilta näkyy myös bändin Kreator-logoa muistuttavassa fonttivalinnassa. Sanoissa vinkataan silmää vanhoille hyville. Ja niin edelleen. Mutta Traitorin vahvuus on siinä, ettei se alennu kopsaamaan, vaan bändin kompaktissa ja tiukasti sahaavassa thrashissä kuvastuu silkka lajikohtainen innostus. Ehkäpä siksikään levyltä ei juuri turhaa nuottia löydy. 

Albumin biisit pursuavat vaihtelua olematta sekavia, ja tempot pidetään korkealla liiallisuuksiin menemättä. Soolot revitään funtsitusti ja biisin teemaa mukaillen. Rumpali-laulaja Andreas Mozer sylkee lyriikat aggressiolla ja tarkoin artikuloiden. Vihainen Mille Petrozza -sävy istuu paukutuksen ääneksi kuin nakutettu.

Pidemmittä löpinöittä: jos hankit tänä vuonna uutta thrashiä, etsi käsiisi tämä levy.