Flesh for fantasy – kokkausvuorossa Typhon Coil

23.05.2017

Kitaristi Toni Bite fantasioi musiikissa laaja-alaisesti hard rockista (The Ragged Saints), elektronisesta pop-rockista (Valo) ja black/death metalista (Typhon Coil). Keittiössä herran unelmiin kuuluvat niin ikään monimuotoisesti sekä lihansyöjien että vegetaristien eväät.

 

Tarpeet
– sipuli
– valkosipulia
– risottoriisiä
– kasvislientä
– omenamehua tai valkoviiniä
– ananasmehua
– parmesaania
– basilikaa
– yksi parsakaali (n. 400 g)
– ruohosipulia
– teriyakikastiketta
– seesaminsiemeniä
– Go Green -papumix
– yksi entrecote aka välikyljyspihvi
– 100 g juustoa maun mukaan raastettavaksi tai valmiina raasteena
– kananmuna
– kukkosoosia tms. chilisoosia
– korppujauhoja
– öljyä
– paprikajauhetta
– sitruuna

Tee näin:
1. Tee lihalle marinadi eli kaada astiaan hieman öljyä, reipas (n. puoli desiä) loraus teriayakikastiketta, teelusikallinen savustettua paprikajauhetta, ruokalusikallinen soijaa, kaksi kynttä valkosipulia, puoli desiä ananasmehua, 1–2 tl kukkosoosia sekä pieni puristus sitruunaa ja sekoita. Pistä liha marinadiin ja jätä pöydälle odottamaan.
2. Laita isoon kattilaan vettä kiehumaan. Leikkaa parsakaalinnuput irti kannan ympäriltä. Kun vesi kiehuu, lisää suola ja keitä parsoja kolmisen minuuttia. Silppua keitetyt nuput hyvin pieniksi ja laita kulhoon. Lisää sekaan kolmasosa pilkottua sipulia ja kaksi valkosipulinkynttä, 100 g juustoraastetta, yksi kananmuna sekä 1–1,5 dl korppujauhoja ja sekoita parsasilpun kanssa. Mausta 1–2 teelusikallisella kukkosoosia sekä suolalla ja pippurilla.
3. Pyörittele seoksesta ”paaleja”. Laita 200-asteiseen uuniin, kypsennä noin 17 minuutin ajan ja käännä paalit puolessa välissä. Kannattaa tarkkailla, etteivät herkut pääse kärähtämään. Kun paalien pinta on saanut sopivasti kultaista rusketusta, ne ovat valmiita. Kypsymisen aikana on hyvä aloittaa risottovallankumous.
4. Laita levy puolelle teholle ja kattila lämpenemään. Lisää öljyä (tai voita), puolikas silputtu sipuli sekä 2,5 dl risottoriisiä ja kuullota miedolla lämmöllä, kunnes riisi on läpikuultavaa. Kaada sekaan kuumaa kasvislientä niin, että riisi juuri peittyy. Hämmennä koko ajan. Ylimääräisen nesteen haihduttua lisää noin desi omenamehua ja tilkka sitruunamehua happamuutta antamaan. Jos et tee streittariversiota, käytät luonnollisesti pelkkää valkkaria.
5. Lisää kasvislientä kauhallinen kerrallaan, ja jatka kypsentämistä välillä sekoitellen. Lisää lientä aina edellisen erän imeydyttyä. Kun riisi on noin vartin päästä al dente, pistä sekaan reilu 100 g Go Green -papumixiä, basilikaa, suolaa (balansoi sen mukaan, miten suolaista kasvisliemi on), mustapippuria sekä hippusellinen valkopippuria. Kypsennä vielä hetki, kunnes riisi on napakanpehmeää, ja sekoita vielä 50–70 g parmesaania ja hienonnettua ruohosipulia mukaan. Risottovallankumous on saavutettu.
6. Nyt sinulla on risotto ja parsapaalit valmiina. Kuumenna pannu todella kuumaksi, lisää loraus öljyä ja heitä pihvi pannulle. Paista molemmilta puolilta 1–2 minuuttia pihvin paksuudesta riippuen. Mediumia haetaan. Ripota päälle suolaa ja pippuria (muista että marinadissa oli jo valmiiksi soijaa ja teriyakia). Aseta pihvi leikkuulaudalle ja leikkaa noin kahden sentin paksuisia viipaleita. Kaada viipaleiden päälle vielä teriyakikastiketta ja ripota seesaminsiemeniä.
7. Aseta lautaselle sopiva keko risottoa, ripottele päälle ruohosipulia ja parmesaania. Laita risoton päälle nelisen viipaletta lihaa. Vegetaristin versioon pistät 2–3 parsapaalia samalla metodilla, ja voit olla varma, että seuralaisesi on myyty. Vegaaniversion tästä saa hyvin pienillä muutoksilla, korvaamalla vain juuston ja munan. Ruokajuomana suosin raikasta vettä.

Tonin luonnehdinta:
”Mainio ruoka lihansyöjän vietellä se kirjaston nätti vegetaristineito, lähikadun ihana streittaripoika tai jo valmiiksi kodista löytyvä oma vegevaltuutettu. Itse et jää lihan nautinnoista paitsi, päinvastoin: saatat hyvin todennäköisesti jopa tuplata ne. Lihansyöjänkin kannattaa jemmata salaa parsapaaleja lautasellensa, ovat erittäin hyviä. Tervehenkisyyspäissäänkin ajateltuna tämä safka selviää puhtain porkkanoin. Vihannesosastoa kannattaa lisätä vielä kyytipojaksi, esimerkiksi sosekeittomuodossa alkupaloiksi, ja johan itse Asklepioskin hurraa.”

Megan tuomio:
”Neljäs risotto HCC:n historiassa. Jokaisessa on ollut oma nautittavan makoisa twistinsä, täysin erilaisista lisukkeista puhumattakaan. Lihanhimoja kannattaa todellakin vastustella sen verran, että malttaa valmistella parsakaalipaalit entrecoten kavereiksi. Vaikka nysväämisen määrä kasvaa hieman ja risotosta löytyy jo ihan riittävästi makoisia aromeja, kasvispötkylä laajentaa raavaankin lihansyöjän makuperspektiiviä sopivasti. Liialliseen ituhippeilyyn ei kuitenkaan sorruta.”

 

Heavy Cooking Club on Infernon oma ruokakerho, jota vetää lehden sivuilla tutkiva kulinaristi Miika “Mega” Kuusinen. Raskas musiikkimaku vaatii raskaat ruoat!

Lisää luettavaa