Uusi A Silent Soul Screams Loud on vuonna 2015 alkaneen albumitrilogian kolmas osa. Millaisia aiheita trilogia käsittelee?
– Muutosta yhteiskunnassa 1800-luvulla, kitaristi-laulaja Flo V. Schwartz aloittaa.
– Kahdella ensimmäisellä albumilla kävimme läpi esimerkiksi höyrykoneen valtavaa merkitystä ihmiskunnalle ja kellon keksimistä. Filosofit ovat nähneet maailman aina eri tavalla ja olleet vapaita kirjoittamaan siitä.
– Nyt otimme lähempään katsastukseen Napoleonin valtakauden ja Ranskan siviililain, Darwinin evoluutioteorian sekä vanhanaikaisen ajatuksen siitä, että Jumala on kaiken luoja. Kerromme myös Böömin historiasta, kuten myös psykoanalyysin kehittäjästä Sigmund Freudista sekä 17-vuotiaan Mary Shelleyn ensimmäisistä yrityksistä kauhukirjallisuuden parissa, Schwartz selittää ja jatkaa:
– Lapsia kohdeltiin muinoin nuorina aikuisina, ja yksi ensimmäisistä lastenkirjoista oli Jörö-Jukka [1845], jonka kirjoitti saksalainen tohtori Heinrich Hoffmann ja käänsi englanniksi Mark Twain. Kun kirjaa lukee nyt, se on erittäin brutaali: räätäli leikkaa peukaloitaan imevän pojan sormet isoilla saksilla, ja tulitikuilla leikkivä Laura palaa kokonaan, kunnes jäljellä on enää kasa tuhkaa.
– Nämä kaikki ovat teemojamme. Trilogian kansikuvat kuvastavat lähinnä tarinoiden mekaanista ja teknologista puolta – siis sitä mikä on helpoiten näkyvissä.
Uutuus kuulostaa uranne tarttuvimmalta albumilta. Oletko samaa mieltä?
– Minusta koko trilogia on kuin yhdestä isosta puusta veistetty. Jokaisella julkaisulla on niin nopeita biisejä blastbeateineen kuin melankolista hitaampaa kamaa… Mutta olet oikeassa, uusi levy on todella tarttuva.
– Tarttuvat melodiat on yksi bändimme tavaramerkeistä. Olisimme voineet tietysti jättää albumilta pois joitain juttuja, mutta se olisi tehnyt siitä vähemmän mielenkiintoisen, eikä musiikkia olisi voinut kutsua enää Pyogenesisiksi.
Äänitit ja tuotit uuden levyn itse. Miksi?
– En halua bändille sen suurempaa menestystä. Haluan toteuttaa omia fiiliksiäni, eikä kukaan muu voisi auttaa siinä, joten teen siis hommat itse.
– Se, että on olemassa ihmisiä, jotka pitävät meistä ja ostavat levyjä, on vain pieni positiivinen lisä. Vaikka emme kiinnostaisi ketään, jatkaisin kuitenkin musiikintekoa, joten kuka muka voisi auttaa minua tässä hommassa?
Vuonna 1991 syntynyt, muun muassa yhdeksi goottimetallin kantaisistä kutsuttu Pyogenesis oli poissa kuvioista vuosina 2002–2015. Mikä innoitti paluuseen?
– Perustin 2002 Pyogenesisillä tekemilläni rahoilla oman Hamburg Records -lafkan, jonka alaisuudessa on nykyisin artisteja nuorisotalo-osaston yhtyeistä platinaa myyneisiin suurten areenoiden orkestereihin. Se vei koko ajan enemmän aikaani, ja huomasin, että Pyogenesis hiipui samalla enemmän taka-alalle.
– Nyt voin tehdä bändin kanssa aivan mitä tahdon, eikä minun tarvitse miettiä rahaa, koska lafka maksaa kuluni. Minulle tuli vain fiilis, että haluan kirjoittaa uutta musiikkia. Se on niin yksinkertaista.
Mitä kristallipallo näyttää?
– Teen uutta musiikkia parhaillaan käytävän kiertueen ja tulevien festarikeikkojen ohessa, mutta en halua puhua liikaa tulevasta. Voin kuitenkin kertoa, että tulossa ei ole trilogiaa 1800-luvusta. Kerron kyllä lisää sitten kun aika on oikea.
Julkaistu Infernossa 3/2020.