Portland on kaupunki, jonne Rambo oli leffasarjan ensimmäisessä osassa matkalla, ennen kuin kaikki meni päin helvettiä. Portlandissä on perustettu myös yksi jenkkien varhaisimmista death/thrash-bändeistä, eli vuonna 1985 kasattu ja aikoinaan vain demoja julkaissut Dead Conspiracy.
Monien aikalaistensa tavoin pumppu hajosi 1990-luvun alussa markkinoita vallanneen jätemusiikin paineessa, mutta kuolemat tuppaavat olemaan näissä ympyröissä väliaikaista sorttia. Valitettavasti toinen tuleminen tuskin tulee olemaan yhtään ensimmäistä menestyksekkäämpi.
Homman nimenä on vanhan liiton räkäinen mättäminen ilman turhia pidäkkeitä. Vanha Sodom ja ikiaikainen death/thrash jakelevat iskuja, jotka ovat kieltämättä varsin rivakoita. Salamana räjähtelevät soolot, nopea rummutus ja yksinkertaisen tehokas riffittely hoidellaan tiukalla otteella, ja soundiin on jätetty sopivasti törkyä. Kun kruunuksi isketään vielä mehevästi toimivat rähjäyslaulut, niin johan tässä kelpaa innostua, vai kuinka?
Valitettavasti ei. Dead Conspiracyn ansioksi täytyy todeta, että kyseessä voisi aivan hyvin olla jonkin uraansa aloittelevan nälkäisen pumpun debytointi, eli bändin ikä ei kuulu. Levyltä huokuva punkahtava aggressio ja virkeä ote on sinänsä toimivaa sorttia, mutta musiikissa ei ole mitään, jonka takia levyn viitsisi kaivaa esille myös jatkossa.
Vuosirenkaistaan huolimatta Dead Conspiracy ei ole osannut kaivaa itselleen muista erottuvaa kuoppaa. Aina voi argumentoida, että alansa ensimmäisenä yrittäjänä bändillä on ikään kuin oikeus hoitaa hommansa juuri tällä tavalla. Se ei tee itse kappaleista kuitenkaan yhtään sen muistettavampia.