Vuoden kovimpia kotimaisia – arviossa Kreyskull

Arvio julkaistu Infernossa 4/2017.

Kreyskull
The Bird of Bad Weather
Sliptrick

 

Puhdasverista pörinää, doomia, rockia tai heavyä kuunnellessa sävellysten laatu korostuu, sillä kapeaksi vedetyn sektorin sisällä ei jää tilaa harrastaa mielenkiintoisia tyylipoukkoiluja. Karhulassa vuonna 2008 perustettu Kreyskull toimittaa kolmannella pitkäsoitollaan nipun hyviä kappaleita, mutta osaa terästää vaikutelmaa ennakkoluulottomalla ja seikkailevalla musisoinnilla.

Kari A. Kilgastin erinomaisesti puhtaalla äänellään tulkitsema The Bird of Bad Weather sekoittelee synkeästi kulkevaan heavyyn jos jonkinlaista maustetta. Matalavireisesti rusikoivat kappaleet pohjautuvat menneiden vuosikymmenten meininkeihin, ja lautaselta löytyy muun muassa doomia, psykedeliaa, puhtain kitaroin kulkevaa unelmointia sekä Black Sabbathia.

Soundi on ilmava ja orgaanisen raskas. Kuulokkeilla kuunnellessa voi bongailla tyylitajuisia yksilösuorituksia, ja esimerkiksi basistin kuvioita on ilo seurata. Kauttaaltaan hienoja koukkuja sisältävät kappaleet naittavat monipuoliset mausteensa hienoksi, lähes tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi, josta ei välity sen paremmin väkinäinen puristus kuin liian pitkälle viety puunauskaan.

Kyllähän The Bird of Bad Weather omat kulmansa sisältää: levyn tyylikirjo ja genrerajoista vähät välittävä letkeys saattaa olla joillekin onnettomille liikaa. Kappalemateriaali on kuitenkin niin perhanan vahvaa ja tyylillä kasattua, että paikka vuoden kovimpien kotimaisten joukossa on ehdoton.