Kun hevibändi heittäytyy akustiseksi, mielikuvat matkaavat 1990-luvun alun MTV Unplugged -vetoihin. Mokoma näyttää 2.11. ilmestyneellä Varjopuoli-levyllään, että homman voi hoitaa toisellakin tavalla.
Teksti: Vilho Rajala Kuva: Joonas Brandt www.mokoma.com
Sovittaminen on vaikea laji. Aivan liian usein tulee vastaan yhtyeitä, jotka pakottavat basson ja kaksi kitaraa veivaamaan täsmälleen samaa riffiä. Tästä irtaudutaan vain, kun jompikumpi kitaristi vetää soolon.
Mokoma päätti Varjopuolta tehdessään haastaa itsensä oikein kunnolla. Vaikka bändi heitti ensimmäisen akustisen keikkansa jo vuonna 2005, akustisen levyn tekeminen on vähän eri asia.
– Me tehtiin kappalevalintoja sen perusteella, löytyikö niihin joku oikeasti kiinnostava sovitus. Sen takia mukana ei ole ilmeisimpiä kappaleita kuten Uni saa tulla ja Marras. Ne tuntuivat akustisina siltä kuin olisi otettu vain säröpedaali välistä pois, laulaja Marko Annala kertoo.
Varjopuolella Mokoma leikittelee estottomasti ja ennakkoluulottomasti kaiken maailman etno-, country- ja bluesfiiliksissä. Annalan mukaan tämä yllätti bändin itsensäkin, koska tällaiset tyylisuunnat eivät ole bändin jäsenistölle erityisen läheisiä.
Levyn tuotti Jarkko Martikainen. Hän oli mukana myös sovitusvaiheessa, mutta sovittajaksi hänet on kreditoitu vain yhteen kappaleeseen.
– Meistä aina joku on vuorollaan vähän passiivisempi treenaamaan, kun elämässä on kaikkea muuta. Kun tätä levyä suunniteltiin, oli Kuisman (Aalto, kitara) vuoro olla vähän passiivisempi. Niinpä Jarkko oli meillä treeniksellä toisessa kitarassa.
Bändi teki tässä mallissa mielestään hyviä sovituksia, mutta kun kitaristi Aalto sitten ensimmäistä kertaa kuuli niitä, reaktio oli tyly.
– Sehän sanoi heti, ettei tällaisia voi levylle laittaa! Jarkko tykkää soittaa paljon ylhäältä ja heleästi, Kuisma taas on voimallisemman ilmaisun ystävä. Niinpä Kuisma teki kaikki sovitukset uusiksi ja palattiin normaaliin bändiruutuun, Annala kertoo.
Mokoman levyllä esiintyvät bändin lisäksi maailmanluokan viulistitähti Pekka Kuusisto ja Medeian kosketintaiteilija Laura Dziadulewicz. Kuusisto oli bändille tuttu kautta rantain ja Jarkko Martikaiselle vähän paremminkin, joten häntä oli helppo lähestyä. Annalan mukaan silti jännitti.
– Ensin Pekan piti tulla vain Nujerra ihmiseen, mutta sitten tarjottiin paikan päällä toistakin biisiä. Sitä me ei tiedetty, että Pekka on innostunut myös koskettimista, ja niinpä hän sitten soitti Rhodes-pianoa En elä talven yli -kappaleeseen ja harmoonia Sydänjuuriin.
Studiokokemus oli Mokomalle todella vaikea. Akustisten instrumenttien soittaminen on vaativimmillaan aivan toisen luokan touhua kuin sähköisten.
Sessio kehitti Mokoman keinovalikoimaa. Nyt Annala tietää, että bändi venyy tarvittaessa millaiseen ilmaisuun tahansa.
– Työkalupakissa on nyt paljon enemmän arsenaalia. Enää ei voi käydä niin, että kappaleesta ei saisi Mokoma-biisiä siksi, että jätkät ei muka pysty soittamaan sitä.
Varjopuolen ainoa uusi esitys on nimeltään Sydän paikallaan. Se oli myös levyn ensimmäinen julkisesti esitelty biisi. Vastaanotto on ollut melko ristiriitainen, eikä ihme.
– Jossain oli juuri osuva kommentti, että ”enää ei voi luottaa mihinkään muuhun kuin Kotiteollisuuteen”. Se oli minulle henkilökohtaisesti erittäin huojentavaa, koska juuri sitä me pyritään välttämään, että tehtäisiin sama levy aina uudestaan. Vaikka tekeehän Jouni koko ajan parempia biisejä, Annala hymyilee.
Mokoma on mielellään arvaamaton. Akustiset levyt ja yhteisbiisit Petri Nygårdin kanssa ovat omiaan pitämään yleisöä varpaillaan.
Yhtyeen Sähkökatko-kiertue on jo startannut. Vaan voiko Varjopuolesta tehdä mitään päätelmiä siitä, mitä Mokomalta voi odottaa seuraavaksi?
– No ainakin meillä on tämän jälkeen hemmetinmoinen halu päästä hevaamaan! Voi olla, että ainakin alkuun syntyy yhdellä pyrskäyksellä aika ankaraa materiaalia. Mulla on studiossa usein ollut kurkku kipeänä ja ääni paskana se tunne, etten huuda seuraavalle levylle ollenkaan. Nyt tuntuu siltä, etten laula puhtaasti seuraavalla ääntäkään, vaan huudan koko levyn!
Juttu on julkaistu Infernon 9/2011 (#91) Sytykkeissä.