Henkilökohtaisen ränttäyksen ja paholaiskuvaston välistä vuoropuhelua – ennakkosoitossa King Satan

Kuva: Mika Pettissalo

Saturnian Mististä tutun King Aleister Satanin alias Fra. Zetekhin johdattaman konemetalliprojektin King Satanin esikoislevy King Fucking Satan julkaistaan Saturnal Recordsin toimesta 26. toukokuuta.

Inferno tarjoaa levyn ennakkokuunneltavaksi. Laita albumi soimaan ja lue King Aleister Satanin biisikohtaiset kommentit soittimen alta.

Dance with the Devil

– Dance with the Devil valittiin aloitusralliksi, koska kyseisessä kappaleessa kiteytyy musiikillisesti parhaiten ne vaikutteet, jotka toimivat alkusysäyksenä koko projektin kehitykselle eli muun muassa The Prodigyn inspiroima dance punk/breakbeat electronica rytmipohjana flirttailemaan hard rock/death metal -tyylisen riffittelyn kera melankolisen syntikkamaailman.

– Teemallisesti se on myös koko levyn pienoiskuva, sillä siinä yhdistyy henkilökohtainen angsti ja tarve purkaa asioita yhdessä pakkomielteeseeni paholaisen arkkityyppiin ja okkultismin filosofian kanssa, joiden välinen vuoropuhelu ja kädenvääntö on myös koko levyn pohjavire.

– Kappaleella kävivät vierailevina laulajina Demonos Sova (Barathrum), Spellgoth (ex-Turmion Kätilöt/Horna), G.K. (Kyy) ja Hoath Cambion (Sacrificium Carmen), jotka kaikki ovat jollain tapaa vaikuttaneet ja/tai tukeneet King Satanin taivalta.


As Above So Below

– King Fucking Satan -levy on käytännössä erilaisten musiikillisten kokeilujen sarja vuosien 2015-2017 ajalta sellaisella perusajatuksella, että mitään sääntöjä ei ole vaan kaikki on sallittua. As Above So Below’n tekstit saivat inspiraation vanhan Hermes Trismegistoksen nimiin laitetun okkulttisen myyttisen tekstin (”Tämä on totuus vailla valhetta, varma ja mitä todellisin – Mikä on alhaalla, on ylhäällä olevan kaltainen, ja se mikä ylhäällä on, on alhaalla olevan kaltainen, täydellistääkseen ykseyden ihmeen”) pohjalta ja halusin tehdä kappaleen, joka etenee myös ”alhaalta ylös”. Musiikillisesti halusin yhdistää kunnon aggrotech-/ysäriteknofiiliksen raskaisiin power-sointuihin.

– Magister Demaniacin kanssa tekemistäni biiteistä puuttui vielä tietty vaaraelementti, niin soitin sitten akustisia rumpuja sekaan sinne tänne tuomaan syvyyttä. Muutenkin taitaa Satanized ja Enter Black Fire olla ainoita biisejä koko levyllä, jossa ei ole yhtään soitettuja tai samplattuja akustisia rumpuja seassa. Spellgoth vierailee myös tällä kappaleella laulamassa versen ja lopun kuoroissa taustoja, sillä tätä biisiä varten Speggeli studiolle tulikin ja Dance with the Devilin taustat olivat vain ekstraa.


Enter Black Fire

Tästä se kaikki lähti. Ensimmäinen single ja täten julkaistu King Satan kappale. Mitä Crowleyn ”Do What Thou Wilt Shall Be The Whole Of Law” oikeasti tarkoittaa? Moraali, moraalirelativismi, oikea, väärä, minäkäsitys, angsti, kuka tahtoo, mitä ja miten… Okkultismi ei ole vain joku uskomusjärjestelmä, joka käsittelee ”tuonpuoleisia henkimaailman” asioita, vaan kaikki tapahtuu myös tässä ja nyt. Se on vain yksi muotokieli ja hahmotustapa muiden joukossa todellisuudelle, joka on kuitenkin kaikille yhteinen. Ei ole kuin tämä maailma, mutta kaikki sen osat eivät välttämättä ole silmän tavoitettavissa (voiko rakkauden nähdä?).

– Aggrotech meets power -soinnut ovat linjana tässäkin. Hauska kappale sikäli, että kyseisestä biisistä tehdyn musiikkivideon takia ollaan saatu jo ihan tappouhkauksia sen sisältämän kuvaston takia! Niin näemmä vielä 2010-luvulla pystyy painelemaan uskonnollisten tahojen nappeja näinkin lujaa, mutta sehän vain tarkoittaa että osuu oikeaan hermoon. Uskontojen aika on ollut ohi jo pitkän aikaa, sääli että kaikki eivät vielä tajua sitä, mutta me autamme siinä mielellämme!

Psygnosis

– Toinen julkaistu singlemme. Musiikillisesti lienee aika tyylipuhdas industrial metal -kappale, ellei jopa koko levyn tyylipuhtain industrial metal -kappale, heh. Kuten musiikillisesti, niin myöskään teemallisesti ja lyyrisesti ottaen King Fucking Satania tehdessä ei ollut mitään sääntöjä tai rajotteita. Lyyrisesti taas kappale on aika paljonkin latautunut, sillä kappaleen myötä King Satanin teksteihin tuli vahingossa luotua ”sivumytologia”, josta on levyllä toinenkin kappale ja tulevilla levyillä enemmänkin matskua tältä saralta. Psygnosis tekstien pohjalla on joskus muinoin av-koulussa kirjottamani lyhärin käsis, jota ei sitten koskaan tehty sellaisenaan, mutta jossa henkinen ja materialistinen maailmankuva koittavat keskustella keskenään ja ymmärtää/syyttää toisiaan.

– Kappaleen pääosassa on Uutta Maailmanjärjestystä (NWO) ajava Maya-instituutti (sankskritia, tarkoittaa Magic, illusion) ja sen johtava psykiatri Dr. Woland, jolla on mielenterveyspotilas (toisin sanoen NWO:n edustamaa liukuhihnamaailmaa vastustava henkilö) hoidettavana, mutta kumpi loppupeleissä onkaan se hullu jäänee kuulijan päätettäväksi. Fiktiota tekstissä on vain ”miljöö” ja ”hahmo”, ei sisältö, jota en nyt sen kummemmin halua avata niin kuin en oikeastaan avaa minkään tekstien tarkoituksia sinänsä ikinä. Inspiraatioista ja teemoista voi kyllä puhua, mutta paras ”taide” on sitä, että kuulija ja kokija saa hahmottaa ja tulkita sen itse ja sitoa sen itseensä ja omiin kokemuksiinsa, sillä itsekin kappaleen valmistumisen jälkeen siitä on löytynyt todella paljon uusia puolia joita en kirjoitusvaiheessa edes ottanut huomioon.

– Singlestä tehtiin musiikkivideo, jonka piti alunperin ohjata mm. Backwood Madnessin elokuvaohjaaja Ari Savonen, mutta aikatauluongelmien vuoksi päädyin ohjaamaan sen itse ja Ari auttoi erittäin paljon videon valmistelu- ja käsikirjoitusvaiheessa. Jos vielä biisiin liittyviä ideoita täsmentäisi, niin pohjavireeltään Psygnosis on eräänlainen satiiri ja musta komedia (Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan hengessä!), mitä löytyy levyltä muualtakin sieltä täältä.

”I’ve noticed that when people are joking they’re usually dead serious, and when they’re serious, they’re usually pretty funny.” – James Douglas Morrison


Sex Magick

– Musiikillisesti Spiritual Anarchyn kanssa kaikkein punkein veto, joista ehkä näkyy että joskus olen saattanut Turbonegroa ja G.G. Allinia kuunnella. Kappaleen tekstien suurimpina innoittajana toimii Aleister Crowleyn filosofia, vapauden kaipuu ja seksuaalimagia. Myöskin Maya instituten psykiatri Dr. Woland ja sihteeri Cindy Schopenhauer, jota Kate tulkitsee, käyvät tuomassa kappaleeseen oman osansa kommentaarina seksuaalisuuteen ja siihen liittyviin ”sääntöihin”.

– Omissa kirjoissani varmaan meidän paras livebiisi nykyisestä settilistastamme, kun ei jätä päälle muuta vaihtoehtoa kun irrota paikoiltaan. Kappaleen pohjabiitit teki DJ Instixx a.k.a. Mekhanik Project, jonka päälle sohasin sitten uuden maton rumpuja ja kaikki soittimet taisin soittaa itse. Muutenkin koko levyllä instrumentit vaihtuu vähän kaikkien käsissä, hehe.

Satanized (Praise Hail Satan!)

– Levyltä lohkaistu viimeisin singlemme. Halusin yhdistää EBM-/aggrotech-äänimaisemiin kunnon hard rock -runttausta. Vaikka meille onkin lätkäisty promoottoreiden toiveesta ”industrial metal” -kategoria, niin se on aika lailla vain kattokäsite jonka sisällä tapahtuu vaikka mitä King Satanin kohdalla konemetallista ja hard rockiin.

– Biisin sanomasta, monilla satanisteiksi itseään kutsuvilla tuntuu olevan aika erilainen käsitys satanismista keskenään. On koulukuntia aina Laveyn Church Of Satanista teistiseen satanismiin yms. Mikä yhdistää niitä kaikkia koulukuntia? Mikä on ”satanismin” ydin silloin kun siitä riisutaan esimerkiksi jumaluskot ja symbolikieli ja mitä jää jäljelle? Mikä sen pointti on? Väitän, että monet jotka eivät tiedä edes ”satanismista” mitään, ovat oikeaoppisempia satanisteja kuin monet ”satanistit” itse! (Se on vain sana, joka viittaa johonkin).

– Soitettiin kappaletta livenä jo ennen singlen julkaisua ja sen kertsimelodia jäi soimaan monille päähän pitkiksi ajoiksi, joten pitihän ultimate korvamadosta tehdä myös single ja musiikkivideo. Mentiin Katen kanssa Kainulaisen Empun studiolle greenscreeniä vasten riehumaan, ja koska kappale on lyyrisesti aika raskasvetoinen, tehtiin kontrastin vuoksi videosta sitten kevyempi ja räiskyvämpi psykedeliapläjäys. On ollut oikein mukavaa katsoa sitä sisäistä kamppailua sivusta, jota jengi käy läpi, että ollaanko me tosissaan vai ei.

– Biitit biisiin teki DJ Instixx a.k.a. DJ Mekhanik ja on täten ollen ainoa kappale myöskin tältä levyltä, jonka biitti-/rumpuosioon mulla ei ollut osaa eikä arpaa. Väliosan die hard -uskonnollisen, ortodoksisesta kristillisyydestä inspiraation saaneen ”herralle alistumisen” lausuikin Kate allekirjoittaneen sijaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Aikalailla muuttuu koko julistuksen sävy, kun sukupuolikin vaihtuu mutta sanat ei.


Of Internal, Eternal & Spiritual War

– Of Internal, Eternal & Spiritual War onkin sitten jotain trip hop-industrial-noise-efekti jammailua, jonka pohja jammailtiin Johnin kanssa kuosiin studiolla. Burzumin alkupään levyillä on tosi kieroja synasoundeja ja halusin etsiä liidisynasoundiksi jotain vastaavaa, todella eteeristä soundia. Lyyrisesti kappale on proosaa, filosofisin ja pohdiskelevin kappale joka on käytännössä puhuttu eikä huudettu tai laulettu ja jonka taustalle Kate hoilaili.


Spiritual Anarchy

– Levyn nimestä piti alun perin tulla Spiritual Anarchy. Vaikka levyllä on pääasiallisena pohjavireenä henkilökohtaisen ränttäyksen ja paholaiskuvaston välinen vuoropuhelu, siihen ei liity sikäli mitään ideologista kannanottoa. Levyn teema onkin eräänlaista ideologiavapaata pohdiskelua, etsiskelyä, kokeilua, raivoamista ja angstailua ns. isojen kysymysten edessä, jonka tarkoitus on nietzscheläisittäin ”kaikkien arvojen uudelleen arviointi” ja mitenkä se onnistuu ellei hajota kaikkia vääräksi, vanhaksi tai annetuiksi käyneitä ajatusrakennelmia tieltä pois. Lyriikat itsessään kertoo enemmän kun mikään selitys kuten on jokaisen biisin kohdalla.

– Musiikillisesti kappaleessa on intropuhelun jälkeen tuleva riffi, jonka sävelsin jo 14-vuotiaana! Kesti hieman saada se levytetyksi, heh. Lauluissa on taas vuoropuhelu draamankaari, jonka halusin yhdistää aika megalomaanisesti räkäiseen punkki-industrial -biisiin, tällä kertaa tosin isän ja tyttären välinen vuoropuhelu elämän merkityksestä ja isoista kysymyksistä. Lasten suusta sen totuuden kuulee!

Destroy the World Or How to Combine Love And Misantrophy

– Vaikka ei olekaan muuten sääntöjä, niin tätä piti noudattaa, sillä jokaisella rock-levyllä pitää olla balladi! Kaikki kappaleet ovat loppupeleissä syntyneet omista kokemuksista ja silloisista ajatusketjuista, ja kerta kun niistä jotain yleismaailmallista löytyy, niin näemmä muutkin ovat joskus pohtineet samoja asioita.

– Kyseinen kappale tuli sävellettyä joskus suicidal-psykoosi-kalsarikänneissä, mutta siitä puuttui ”jokin”. Se ”jokin” oli Katen soittamat pianot, jotka toivat biisiin ihan uuden ulottuvuuden. Kyseisen kappaleen nauhoitus tapahtui hetkellä, jolloin olin ajatellut päättää päiväni suhteellisen synkän ja toivottomalta tuntuneen ajanjakson aikana. Mutta koska olin tuona ajanjaksona myös koditon, kun tuli vähä ajettua itseni sellaiseen jamaan, pidin majaa studion sohvalla paremman puutteessa. Tämä oli sikäli onni, kun enää ei tee mieli päättää päiviään, niin olisi retrospectively thinking nyt vähän harmittanut. Tartuin soittimiin ja mikkiin sen sijaan, että toteutin suunnitelmani (jota varten olin juonut itseni ihan vitun sekasin) ja nauhoitin kappaleen, jonka jälkeen sitten sammuin ja frendi katseli sen jälkeen vähän perään.

– Kappaleella taustalla kuuluva rätinakolina tulee itse asiassa siitä, kun sahaan puukolla nauhoitusvehkeitä ja itseäni. Kappaleen miksaus oli ihan helvettiä, kun siinä kunnossa nauhoitusjälki oli vähän mitä sattui. Kokeilin vielä nauhoittaa uudestaan osia siitä, mutta en saanut sitä samaa kalvavaa tunnetta taltioitua tietenkään. Fiilis oli mennyt ohi, joten jätin alkuperäiset nauhoitukset lopulliseen miksaukseen. Muutenkin melkein koko levy on nauhoitettu vähän tämänkaltaisissa olosuhteissa unettomina öinä ja pää täynnä ties mitä. Ilman Magister Demaniacin apua jälkituotannossa levy ei olisi koskaan valmistunut, kun se oli niin repaleinen ja ihan miten sattuu taltioitu.


Kali Yuga Algorithm

– Ja lopetusbiisiksi Kali Yuga -ajan algoritmi. Kaikkein industrialein biisi varmaan levyltä, mutta ei niinkään metallisin. Ihan vitusti noisea ja efektejä perussoittimien päälle. Lyyrisesti myös kaikkein esoteerisin ja uskollisin traditionaaliselle okkulttiselle symbolikielelle. Viimeisen säkeistön lyriikat kertovat paremmin mistä biisissä on kyse:


”It is time to wake up / You are all just a sleep / Life is just a dream / A fleeting moment already gone / It is time to wake up / Real world awaits you / Time to end the sleepwalk
and use your eyes for the very first time”