Kommentti: On aika siirtyä eteenpäin, joko Anselmon kanssa tai ilman

anselmo_kuvakaappaus

Phil Anselmo esiintyi Dimebash-tapahtumassa pari viikkoa sitten. Tällä hetkellä Anselmo luultavasti toivoo, ettei olisi noussut lavalle lainkaan.

Tribuuttikonsertin viimeisen biisin loputtua Anselmo jäi lavalle palloilemaan. Yleisönedustajan videokamera jäi pyörimään.

Silmin nähden päihtynyt Anselmo leiskauttaa natsitervehdyksen ja karjuu “white power!”, jonka jälkeen hänet suurin piirtein talutetaan kohti takahuonetta.

Tuomitsevat otsikot odottivat krapulaisen Anselmon heräämistä. Niihin hän vastasi nöyristelemättä, että ihmisten pitäisi kovettaa nahkaansa, sehän oli vain läppä.

Tämä lisäsi luonnollisesti vettä myllyyn. Yhä useampi taho, niin illan aikana soittaneet muusikot kuin asiaan täysin liittymättömät bändit, tuomitsivat Anselmon kilpaa.

Osa meni niin pitkälle, että pani Panteran boikottilistalle. Siis 13 vuotta sitten lopettaneen bändin, jonka yksi neljästä jäsenestä mies oli.

Ääni muuttui kellossa ja Anselmo julkaisi videon, jolla pyyteli tihrustellen anteeksipyyntöä ja uutta mahdollisuutta.

Internetin ja sosiaalisen median moraalinvartijoiksi naamioituneet hyeenat olivat jo haistaneet kyyneleen suolaisen tuoksun. Jokainen halusi oman palansa Anselmon päänahasta.

Anteeksipyyntö ei riitä! Anselmon pitää lahjoittaa rahaa tuonne ja tänne, Anselmon pitää lopettaa uransa muusikkona, Anselmon koko pitkä ura pitää vaieta kuoliaaksi.

He saivat mitä halusivat. Downin keikkoja on peruttu. Anselmo julkaisi uuden mateluvideon, jossa kertoi pyytäneensä Downia jatkamaan ilman häntä.

Joko riittää? Tuskin.

Tähän kaikkeen johtanut teko on yksiselitteisesti tuomittava. Jälkipyykin lumipalloefekti sen sijaan naurettavat mittasuhteet saanut.

Anselmon känniheilaukselle syyn tietää vain mies itse, jos hänkään.

Kenties se oli oire jostain muusta. Anselmon päihdeongelmat alkoholista lääkkeiden väärinkäytön kautta heroiiniin eivät ole jääneet dokumentoimatta. Kyseessä saattoi olla silkka pahan olon purkaus tai klassinen tapaus addiktin sairauden ja ongelmien peilaamisesta. Kuulostaako kaukaa haetulta? Kysykää kotimaisen metallikentän monitoimimies Teemu Suomiselta.

Jos näin on, julkinen nöyryytyskierre tuskin ainakaan auttaa Anselmoa. Hän myönsi alkoholiongelmansa anteeksipyyntönsä yhteydessä ja lupasi hankkia apua. Ehkä Anselmo tarvitsisi kollegoidensa apua kiimaisen syyttelynokittelun sijaan. Voisiko miehelle antaa anteeksi ja uskoa parempaan huomiseen.

Toinen mahdollinen skenaario, että Anselmo on piinkova fasisti ja rasisti, on myös täysin mahdollinen. Takahuonetarjoilut saivat kansallissosialistin herkistymään ja oikea käsi tervehti aurinkoa refleksinomaisesti. Ei tätäkään tarvitse kaukaa hakea, onhan Anselmo möläytellyt epäkorrekteja kautta linjan.

Humalaisen miehen kainalontuuletusta on vaikea nähdä kansallismielisenä kulttuuritaisteluna, varsinkin kun siitä sanoudutaan jälkikäteen irti tippa linssissä.

Jos asian laita kuitenkin on tämä, joudumme pohtimaan uusiksi suhdettamme Anselmoon.

Hyväksymmekö, ettei rakastamamme taide ole aina niiden kaikkein mukavimpien tyyppien luomaa? Anselmon yksittäinen möläytys on kaukana Varg Vikernesin järjestelmällisestä “odalismista”, mutta ei Burzum ole vieläkään yleisesti paheksuttua kuunneltavaa. H. P. Lovecraftin rasistiset piirteet onnistuivat aiheuttamaan pientä kohua 80 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen, mutta harva lähti kirjarovioille. Sibeliuksen yhteyksiä natsi-Saksaan puidaan satunnaisesti mediassa, mutta säveltäjämestarin teokset eivät ole menettäneet hohtoaan. Esimerkkejä listan jatkeeksi löytyy kyllä.

Toinen vaihtoehto on panna Anselmo ja bändinsä boikottiin. Täytyihän Dimebaginkin tietää, mikä Anselmo oli miehiään. Cowboys from Hell kuuluu samaan laariin A Banner Greater than Deathin kanssa. Downin lyriikka on otettava syyniin kuin piru otti raamatun. Soololevyä ei kukaan tainnut kuunnella muutenkaan.

Joka tapauksessa, kahden viikon vatvomisen jälkeen, olisiko aika jo kypsä päätöksen tekoon? Heilattu on, anteeksi pyydetty, mennäänpä eteenpäin – joko Anselmon kanssa tai ilman.

Päätän kolumnini repliikkiin, jonka Perttu Häkkinen lausui haastatellessani häntä taannoin:

“Vallalla tuntuisi olevan ajatus, että jos olet tekemisissä jonkun ihmisen kanssa, sinä myös allekirjoitat sen näkemykset. Se on täysin käsittämätöntä. En allekirjoita suurta osaa isäni ajatuksista, mutta olen läheisissä väleissä hänen kanssaan.”