Antonin henki ja veri – näistä levyistä Battle Beast on muovautunut

03.02.2015

Anton Kabanen on henkeen ja vereen heavy metal -fanaatikko, mutta muiden Battle Beast -jäsenten innokkuus raskaan rockin suhteen vaihtelee. Esimerkiksi kosketinsoittaja Janne Björkroth ei omien sanojensa mukaan juuri kuuntele metallia. Päätimmekin kysyä Antonilta, mitkä levyt ovat muovanneet hänen omaa heavy metal -fanitustaan. Muut jäsenet saivat kommentoida valintoja.

Judas Priest: Painkiller

Anton: – Vahvan ikoninen levy. Se on kuin heavy metal -raamattu. Jos joku, joka ei ole kuunnellut metallia, kysyisi minulta, mistä levystä olisi hyvä aloittaa metallin kuuntelu, voisin kuvitella suosittelevani Painkilleriä.

Noora: – Nimibiisihän on ainakin helvetin hyvä. Voin kuitenkin sanoa suoraan, että en ole koskaan kuullut levyä kokonaan. Minulla on yleensäkin helvetin huono tietämys siinä mielessä, että tiedän kyllä yksittäisiä kappaleita, mutta kokonaiset levyt ovat arvoituksia.

Janne: – Painkiller on suunnilleen ainoa syy, miksi tiedän Judas Priestin. Nimibiisi on hieno, mutta valitettavasti olen kuullut sen myös livenä. Sillä keikalla oli varmasti yhdet huonoimmista soundeista, mitä olen ikinä kuullut, ja lähdin sen takia kesken pois. Mutta kaikkihan tietävät Judas Priestin.

Black Sabbath: Headless Cross

Anton: – Itse asiassa tämä on ainoa levy Tony Martinin aikakaudelta, joka nappaa minulle. Pointtina on silti se, että tällä levyllä laulaa Martin. Ennen levyn kuulemista minulla oli vain kokoelmalevy, jolla olivat ne Ozzyn aikaiset perusbiisit. Ajattelin, että tämä nyt on tällaista… Sitten kun kuulin Headless Crossia, olin ihmeissäni, että onko Sabbathilla tosiaan näin hyvää musiikkia. Se on paljon hienostuneempaa kuin Ozzyn aikainen tuotanto, mutta harmi, että se ei ole lähellekään yhtä suosittua.

Juuso: – Villi veikkaukseni on, että tältä levyltä on kotoisin Devil & Daughter, jota mekin olemme Antonin kanssa yläasteaikoina soittaneet. Se on todella hyvä kappale. Luen itse asiassa tällä hetkellä Tony Iommin elämäkertaa, mutta olen valitettavasti päässyt vasta siihen vaiheeseen, kun Ronnie James Dio on eronnut Black Sabbathista. En päässyt vielä Tony Martin -vaiheeseen. Enkä myöskään tiedä levyltä muita kappaleita, mutta ehkä tunnistaisin, jos kuulisin.

Pyry: – Black Sabbath on siitä mielenkiintoinen, että se on onnistunut kerta toisensa jälkeen, vaikka laulajat ovat vaihtuneet ja olosuhteet muuttuneet. Se osoittaa, ettei homma ole kiinni yhdestä kortista.

W.A.S.P.: Unholy Terror

Anton: – Olen tietoinen, ettei juuri tämä W.A.S.P.-levy sano useimmille lukijoille mitään. Se on kuitenkin merkinnyt paljon ja oli minulle myös ensimmäinen heidän levynsä. En silti usko, että pidän siitä vain sen takia, vaan se toimii jo pelkän musiikillisen sisältönsä vuoksi.

Noora: – Levy ei ole tuttu, mutta Blackie Lawless on minulle hevin saralla suuri esikuva siinä, kuinka lauletaan ja ollaan lavalla. Uskon, että tämä levykin on täyttä timanttia.

Pyry: – Minusta tunnetuimmat W.A.S.P.-hitit eivät ole heidän parhaita kappaleitaan. Esimerkiksi bändin viimeisin levy Babylon (2009) on loistava, Blackien ääni ja biisit toimivat. En ymmärrä, miten sitä ei tunneta paremmin. W.A.S.P. on ainoa niin sanottu vanha iso bändi, josta voin sanoa, että uusi materiaali on parempaa kuin vanha.

Nightwish: Century Child

Anton: – Olen Nightwishin suhteen varsin myöhäisherännäinen. Tämä levy kuitenkin iski täysillä. Se on vaikuttanut jonkin verran myös omaan musiikintekooni. Suosikkibiisini on Dead to the World. Kuulin sen jo paljon ennen kuin ostin levyn. Miten niin uskomatonta kertsiä voi edes tehdä, siinä melodiassa on jotain kuolematonta.

Nightwishissä ja Battle Beastissä on yhteistä ainakin se, että molemmissa on naislaulaja ja musiikissa paljon kosketinsoittimia. Janne, onko Tuomas Holopaisen tyyli vaikuttanut soittamiseesi?

– Ei. (yleistä naurua) Siis Nightwish on hieno bändi ja yksi harvoja heviyhtyeitä, joita edes kuuntelen. Mutta ei se sinällään ole vaikuttanut omaan tyyliini.

Entä oletko, Noora, saanut vaikutteita Nightwishin kolmelta laulajalta?

– En oikeastaan. Tai olenpa sittenkin! Olen nähnyt Floorin (Jansen) lavalla, ja hänellä on muutamia juttuja, joista olen ottanut vaikutteita. Olen itse sellainen laulaja, että suoraan sanottuna matkin toisia. Kannattaa ottaa ne hyvät jutut talteen. Sekään ei tee sinusta vähemmän omaperäistä.

– Olen itse asiassa ollut teini-ikäisenä Nightwish-coverbändissä. Yhtään keikkaa emme tehneet, mutta soitimme muutamia treenejä. Sitten vain huomasin, etten päässyt siitä Tarja Turusen aikaisesta tuotannosta yli enkä ympäri. En saa henkilökohtaisesti siitä laulutyylistä mitään irti, vaikka itsellänikin on klassisen laulamisen taustaa. Oli vain parempi luovuttaa ja mennä kohti niitä juttuja, joista itse tykkää.

Artikkeli julkaistu Infernossa 10/2014 Battle Beast -haastattelun kainalona.
Lue varsinainen haastattelu tämän linkin takaa.

Lisää luettavaa