Bluesvaikutteista stoner rock -yhtye Clutchia kipparoiva Neil Fallon keskusteli hiljattain Metal Hammer -lehdessä, miltä tämän hetken rock- ja metallimaailmassa näyttää miekkosen silmin. Vuodesta 1991 aktiivisena toimineen Clutchin nokkamiehestä tilanne on sikäli hyvä, että radiot ja A&R-väki eivät enää toimi portinvartijoina samalla tavalla kuin 80-luvun lopulla tai 90-luvulla, vaan yleisön voi tavoittaa internetin kautta. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa ja Fallon sanookin hieman säälivänsä nykypäivän aloittelevia bändejä.
”En kadehdi niitä keskenään kilpailevia kymmeniä tuhansia bändejä, joita saat puhelimeesi tai näytöllesi. Minusta on typerää, miten bändit on pakotettu sekoilemaan sosiaalisessa mediassa tullakseen huomatuksi. Musiikin pitäisi olla pääasia, mutta on hiton vaikeaa tulla kuulluksi kaiken sen kohinan keskellä”, Fallon tuumii.
Musiikin monipuolisuudesta kysyttäessä Fallon toteaa metallikentällä olevan paha taipumus olla liian puristinen ja ahdasmielinen: jos jokin ei sovi tiukkaan määrättyjen raamien ja parametrien sisälle, se ei ole oikeaa metallia. Fallon toivookin avoimempaa mieltä pahimmilta nirsoilijoilta.
”Minusta metalli syntyi samalla tavalla kuin punk, eli normien ja standardien vastustamisesta ja nyt se tietyllä tapaa tekee juuri sitä, mitä se aikoinaan vastusti. Mutta ymmärrän sen kyllä: jos olet 17-vuotias etkä kuulu jalkapallojoukkueeseen ja löydät ystäviä, joiden kanssa jaat samat kiinnostuksen kohteet ja yhteisöllisyyden, totta kai myös pukeudut samoin”, Fallon toteaa.
”Mutta sellaisessa tiukassa elitismissä ei ole enää kyse musiikista. Kun aletaan tekemään hiuksenhienoja eroja vaikka black metalin, death metalin tai grindcoren välillä, homma menee naurettavaksi ja kyse on vain itsensä brändäyksestä. Se on kuin eläisi kalamaljassa. Jos kuuntelet pelkästään jotain tiettyä tyyliä, se estää sinua katselemasta ympärillesi – että mitä kaikkea muuta menulla onkaan tarjolla.”