Portugali ei ole raskaan musiikin suurvalta, ja Moonspell lienee ensimmäinen bändi, joka sinullekin tulee maan metalliskenestä mieleen. Fernando Ribeiro on ylpeä siitä, että uusi Hermitage on taas jotain aivan muuta kuin bändi teki viimeksi.
Kirjoittaja: Vilho Rajala
Muista miten haluat elää – haastattelussa Armored Saint
Laadukasta, ajatonta, sielukasta, itsevarmaa. Sellaista on heavy metal, kun sitä tarjoillaan neljänkymmenen vuoden kokemuksella. Näin ainakin siinä tapauksessa, että sitä tarjoilee kalifornialainen Armored Saint.
”Olen aina ollut sellainen, että hyppään syvään päähän ja katson, pysynkö pinnalla!” – haastattelussa Battle Beastin Noora Louhimo
Noora Louhimo nousi metallikansan tietoon liityttyään Battle Beastiin vuonna 2012. Nyt käsillä on jo neljäs Louhimo-eran levy, No More Hollywood Endings. Se on täyslaidallinen modernia metallia, jonka suurissa tunteissa riittää tulkittavaa.
”On tärkeintä, että tämä, mikä on nyt, pysyy” – haastattelussa Profane Omen
Profane Omen on yhtye, jolla on sielu. Pitkä ura ja keskinäinen ystävyys ovat kantaneet bändin jo viidennen levyn äärelle. Kitaristi Williami Kurki sanoo, ettei ole koskaan aiemmin kokenut yhtä voimakasta inspiraatiota kuin uuden Ooka-albumin parissa.
”Me toimittiin vuosituhannen taitteessa ihan vitun leväperäisesti” – haastattelussa Amorphis
Amorphis soi Queen of Time -albumilla isommin kuin koskaan, isompana kuin moni muu. Pitkän linjan helsinkiläisbändi löysi Jens Bogrenista aisaparin, jonka kanssa yhteispeli toimii. Kokoonpanomuutoskaan ei horjuta metalli-instituution voittokulkua.
”Kun ei itse ole enää niin melankolinen mieleltään kuin teininä, tällainen synkistely saattaa tuntua vähän naurettavalta” – haastattelussa Barren Earth
Barren Earth on neljännen albuminsa kohdalla itsenäinen yhtye. Jäsenistöllä on tunnetusti yhteyksiä vaikka minne, mutta se ei ole relevantti asia. A Complex of Cages sen sijaan on.
”Emme ota asioita tai itseämme kovin vakavasti” – haastattelussa Fu Manchu
Joidenkin yhtyeiden toiminta vaikuttaa helpommalta kuin toisten. Fu Manchu on sylkenyt maailmaan 33 vuodessa 12 täyspitkää levyä väkevää riffirockia. Tuore Clone of the Universe groovailee yhtä vaivattomasti kuin aina, mutta tarjoaa myös jotain uutta.
